Alaperän yhteismetsä on Suomen vanhimpia yhteismetsiä sillä jo 21.4.1910 silloinen Keisarillinen Suomen senaatti on päätöksellään  antanut syntysanat seuraavanlaisella määräyksellä:

"Osa Pelkosenniemen yhdistetyn jakokunnan maanviljelys ja pientiloiksi aijoituille uudistaloille erotettavasta metsämaasta oli annettava yhteismetsän muodossa metsänhoitosuunnitelman mukaan hoidettavaksi asianomaisen piirimetsänhoitajan valvonnanalla osakkaiden yhteiseksi hyödyksi.

Metsähallitus on lohkonut kruunun maista yhteismetsälle oman alueen 1914, maanmittaustoimitus  suoritettiin loppuun 13.03.1916 rekisteröidyssä isojaossa TN:o 3547 jossa Alaperän kylän taloille RN:ot 79-85, 87-90 ja 92-115 jossa muodostettiin yhteismetsä"

Yhteismetsän osakaskunta on järjestäytynyt joko 1924 tai 1926?

Valitettavasti Alaperän yhteismetsän alkuajoilta ennen talvi- ja jatkosotia ei ole löytynyt juuri asiakirjoja.

Vasta 1970-luvulla yhteismetsän toiminta alkoi olla säännöllistä myön puunmyynnin suhteen. Vuotoksen allasalueen suunnittelun aikoihin 1980-luvulla myös Alaperän yhteismetsä möi suunnitellun allasalueen alle jäävät maansa siten, että vuotuinen puunkasvun menetys korvattiin vaihtomailla ja lisäksi ostaja Kemijoki Oy suoritti myös rahallisen korvauksen arvioiduista menetyksistä.

Yhteismetsän pinta-ala pysyi pitkään sitten samana, toki pieniä naturasuoalueita myytiin suoraan  ja osa vaihdettiin valtion kanssa. 2000-luvun lopulla yhteismetsää alettiiin tietoisesti kehittää tilusostojen ja yhteismetsään liitettyjen tiluksien kautta ja tällä hetkellä yhteismetsän maapinta-ala on 3249,4 ha ja vesialueita on 24,7 ha.

Alaperän yhteismetsään kuuluu kaikkiaan 103 osakastilaa joilla on yhteensä 1,1549 manttaalia.